Tulevaisuus luodaan hyvinvoinnista käsin
BrainMind Audit® -valmennus yhdistää tiedon ja tuen optimaalisen
aivoterveyden saavuttamiseksi
Oletko kokeillut monenlaista liikuntaa ja erilaisia meditaatioharjoitteita parantaaksesi hyvinvointiasi, mutta et ole saanut toivomiasi vaikutuksia? Oletko kenties haaveillut, että joku voisi kertoa, mitkä harjoitteet sopivat nimenomaan sinun kehollesi ja mielellesi.
BrainMind Audit® on valmennuskokonaisuus, joka paitsi kertoo tämän sinulle, myös valmentaa ja tukee yksilöllistä tutkimusmatkaasi kohti parhainta mahdollista aivoterveyttä ja toimintakykyä.
Tapaan Espoossa tunnelmallisen teehuoneen nurkkapöydässä työ- ja aviopari Hanna Kortejärven ja Tapio Saarisen. Heidän neljä vuotta sitten perustettu yrityksensä Mindful Engineering Oy tarjoaa ainutlaatuista mahdollisuutta tutustua omiin voimavaroihinsa ja hyvinvointinsa kulmakiviin, jotta jokainen voi löytää oikeat toimintatavat niiden ylläpitämiseksi.
Hanna ja Tapio luovat saataville uusia palveluita uskoen visioonsa siitä, että hyvinvoivat ihmiset rakentavat parempaa tulevaisuutta itselleen, toisilleen ja maailmalle. Heidän kauttaan yhdistyy kaksi eri tulokulmaa. Kemian ja materiaalitieteiden tutkijana toiminut Tapio on kiinnostunut siitä, miten kaikki toimii ja millaisia ovat kaikille yhteiset toimintamekanismit. Farmasian tohtori ja positiivisen psykologian valmentaja Hanna taas lähestyy asiaa enemmän kokemusten ja ihmisten arjen kautta.
BrainMind Audit® -valmennuksessa yksilön ymmärrys omasta hyvinvoinnistaan lisääntyy tiedon ja kokemuksen yhdistämisen kautta. Valmennus aloitetaan aivosähkökäyrämittauksella, joka antaa objektiivisen kuvan aivojen toiminnasta ja mielen voinnista. Siihen yhdistyy ihmisen oma subjektiivinen kokemus voinnistaan ja vaikuttamiskeinoistaan. Näin valmennus auttaa ihmistä tuntemaan itsensä ja löytämään arjessa toimivat työkalut ja rutiinit.
Aivosi voivat olla sinua nuoremmat
Olemme usein varsin tottuneita siihen, miltä meistä tuntuu, miten toimimme ja mikä on kehomme ja mielemme perusvire. Viiletämme läpi arjen selviytymistilassa, usein tyytyen siihen, että olo on alavireinen tai ahdistunut. Hannan ja Tapion viesti on kuitenkin se, ettei tällaiseen tarvitse tyytyä.
- Tässä pätee sanonta, että parempi tuttu vihollinen kuin tuntematon ystävä. On kuitenkin olemassa valtava määrä konsteja, joilla voi kohentaa omaa oloaan, löytää itsestään potentiaalia ja valjastaa lahjansa käyttöön, sanoo Hanna Kortejärvi.
- Haluamme tehdä ihmisille helpommaksi löytää näitä konsteja, jotta jokainen voisi elää ja toteuttaa tehtäviään aidosta hyvinvoinnista eikä selviytymisestä käsin.
BrainMind Audit® mittaa aivojen ja mielen toimintaa kvantitatiivisella aivosähkökäyrällä. Siinä on yhdeksän eri mittaria:
- valppaus
- kognitiivisten ja muistitoimintojen nopeus
- sisäinen ja ulkoinen fokusoituminen
- tunne-motivoituneisuus
- sosiaalisuus
- ahdistuksen suuntautuminen
- stressinhallinta ja palautuminen
- aivojen kokonaisvoimavarat
- poikkeama optimaalisesta aivotoimintojen tilasta
Nämä ominaispiirteet pysyvät meillä melko samoina silloin, jos elämäntapamme, toiminta- ja ajattelumallimme ja ympäristötekijät eivät muutu. Siksi sillä, että on nukkunut huonosti edellisen yön, tai on pahalla tuulella, ei ole vaikutusta mittaustuloksiin. Kun elämäntilanne muuttuu ja aloitamme esimerkiksi uuden työn, liikuntaharrastuksen tai meditoinnin, muutokset näkyvät käyrällä selvästi noin kolmen kuukauden kuluessa.
Kyse on aivojen plastisuudesta. Säännöllisesti käytössä olevat hermoyhteydet aivoissamme pysyvät aktiivisina. Jos tietoisesti pidättäydymme haitallisina pitämistämme ajattelu- ja toimintamalleista, näihin liittyvät neuroverkot kytkeytyvät vähitellen pois päältä. Uusia, hyödyllisiä hermoyhteyksiä muodostuu, kun harjoitamme uusia tapoja ja taitoja.
Aivojen muovautuvuus säilyy läpi elämän. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat Hannan ja Tapion mukaan kuitenkin tärkeä kohderyhmä mittauksille sikäli, että mitä nuorempana ihminen oppii tuntemaan itseään, sitä kevyempää hyödyllisten muutosten tekeminen on.
"On olemassa valtava määrä konsteja, joilla voi kohentaa omaa oloaan, löytää itsestään potentiaalia ja valjastaa lahjansa käyttöön."
- Hanna Kortejärvi
Ihmisen aivojen biologinen ikä voi olla eri kuin hänen kronologinen ikänsä. BrainMind Audit® -valmennuksessa voidaan vaikuttaa aivojen ikään, kun elämäntapamuutoksiin yhdistetään lisäravinneohjelma. Esimerkiksi uupuneen ihmisen aivot voivat olla 20 vuotta vanhemmat kuin hänen todellinen ikänsä. Tapio kertoo omakohtaisena esimerkkinä, kuinka hän vuonna 2013 oli koehenkilönä mittauksissa:
- Lähtötilanteessa olin alavireinen ja melankolinen. Vireystila oli matala, muisti ja kognitio toimivat hitaahkosti. Tunne-motivoituneisuus oli kaukana optimista. Mittausten jälkeen löysin itselleni sopivan harjoituksen, jota tein 5-6 kuukautta ennen seuraavaa mittausta, ja siinä nähtiin huomattava parantuminen. Otin mukaan lisäravinneohjelman nähdäkseni, miten se toimii. Se yhdistettynä säntilliseen harjoitukseen sai mittaustulokseni täyteen optimiin, ja aivojeni biologinen ikä nuoreni alle kronologisen ikäni.
Sopivat askeleet kasvattavat voimavaroja
Aivosähkökäyrän mittaamisen jälkeen valmennuksessa laaditaan hyvinvointiohjelma kattavan raportin avulla. Valmentajan kanssa käydään läpi mittaustuloksia, kuten vireyttä, ahdistusta tai stressiin liittyviä haasteita, ja mietitään, miten ne liittyvät ihmisen elämäntilanteeseen, toiveisiin ja vaikkapa harrastuksiin. Näin mitattu tieto antaa ihmiselle mahdollisuuden puntaroida, mitä hän on valmis tekemään saadakseen asiat parempaan suuntaan. Hän saa paremman käsityksen omista voimavaroistaan.
Ratkaisukeskeinen valmennus pyrkii tuomaan esiin ihmisen voimavaroja ja luottamusta siihen, että hän osaa itse toimia tarkoituksenmukaisesti. Valmentaja tukee ihmistä huomaamaan sen, mitä on tehtävissä ja millä tavoin se on mahdollista. Ehdotetut muutokset pohjautuvat siihen, mistä ihminen on kiinnostunut, mitä hän on valmis kokeilemaan ja minkä verran aikaa hän voi siihen arjessa käyttää. Näin aletaan pikkuhiljaa rakentaa elämää poispäin selviytymisestä kohti omien arvojen ja tarpeiden huomioimista.
Vaikka perustarpeemme ovat samoja, on hämmästyttävää, kuinka erilaisia me ihmiset olemme. Maailma on pullollaan hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä harjoitteita, mutta asia vain on niin, että mikä tahansa ei sovi kenelle tahansa.
Tapio Saarinen kertoo, kuinka hän itse pitää kovasti syvärentoutuksista. Hän on kuitenkin taipuvainen alivireyteen, ja tällaiset harjoitukset painavat hänen vireystilaansa yhä alemmas, mikä ei ole jaksamisen kannalta ihanteellista.
- Alivireiselle on hyödyllisempää tehdä meditaatio seisten ja silmät auki, Tapio toteaa. Kun ihminen tiedostaa vireystilansa, hänen on helpompi suuntautua sitä sääteleviin toimintatapoihin.
- Jos on ylivireä, suggestio uppoutumisesta meditatiiviseen tilaan laskee kierroksia. Jos taas on jo valmiiksi upoksissa, on hyvä herätellä valpasta läsnäoloa, uteliaisuutta ja ihmettelyä.
- BrainMind Audit® -mittauksesta saa ihan suoraan vinkkejä siihen, miten eri harjoituksia voi hienosäätää itselle hyödylliseksi. Vinkit auttavat havainnoimaan ja tiedostamaan omaa olemista arjessa: jos on liian sisäänpäinkääntynyt, voisiko siirtää huomiota ympäristöön, tai jos on liikaa ulkomaailman vietävänä, osaisiko jäädä kuuntelemaan sisäistä maailmaa.
Valmennuksessa pohditaan konkreettisesti, millaisia uusia mahdollisuuksia ihmiselle avautuu, kun hänen aivoterveytensä kohenee.
Muutokset rutiineissa vaativat ihmiseltä resursseja. Tavoitteena on saattaa ihminen pikkuhiljaa hyvän kehälle. Valmentajan tai mahdollisen terapeutin avustuksella ihmisen voimavarat kasvavat, jolloin hän voi alkaa ottaa isompia haasteita. Hanna ja Tapio ovat perehtyneet muutosvalmennukseen ja rutiinien muuttamiseen ratkaisukeskeisessä viitekehyksessä. Heidän mukaansa on tyypillistä, että ihmiset ottavat liian suuria haasteita suhteessa voimavaroihinsa, mikä johtaa pettymyksiin ja epäonnistumisen tunteisiin.
Valmennuksen syventävässä vaiheessa pohditaan konkreettisesti, millaisia uusia mahdollisuuksia ihmiselle avautuu, kun hänen aivoterveytensä kohenee. Jos esimerkiksi vireystila kohoaa ja melankolisuus hälvenee, mikä sellainen muuttuu silloin mahdolliseksi, mihin aiemmin eivät ole voimat riittäneet? Kun muutokset kytketään suoraan ihmisen arkeen, on todennäköisempää, että muutos jää elämään.
BrainMind Audit® -valmennusta voi halutessaan jatkaa pitempäänkin, esimerkiksi 30 minuutin tapaamisilla parin viikon välein. Suunnitteilla on myös ryhmävalmennuksia, joissa osallistujat voivat oppia toisiltaan, saada sanoitusta jaetuille kokemuksille, ja ylipäätään jakaa ihmisyyttä: sitä, että rutiinien muuttaminen ei ole kenellekään helppoa ja takapakit kuuluvat asiaan.
Tutkimusmatka omiin toimintatapoihin
Mindful Engineeringin tarjoamalle hyvinvointiohjelmalle on tunnistettu kolme kohderyhmää, joita kuvataan lyhyesti sanoilla TEHO, VIRE ja VITA. Sanat viittaavat siihen, mihin elämän osa-alueeseen ihminen haluaa suunnata huomiota ja mikä on hänelle tällä hetkellä tärkeää.
- TEHO-ryhmään kuuluvat arvostavat tehokkuuden maksimointia ja heille on tärkeää suorituskyvyn ja keskittymisen ylläpitäminen sekä nopea palautuminen.
- VIRE-ryhmän ihmiset etsivät keinoja vireystilan säätelyyn ja uupumuksen ehkäisyyn, jotta säilyttäisivät tasapainon ja energisyyden.
- VITA-ryhmässä olennaista on säilyttää elämänlaatu ja hyvä toimintakyky ikääntymisen merkeistä huolimatta.
- Tämä valmennus on ihmisyyden tutkimusmatka ja elinikäinen oppimisen mahdollisuus. Se sopii edelläkävijöille, jotka ovat uteliaita tutkimaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa suotuisasti aivoterveyteensä, Hanna Kortejärvi pohtii.
- Teknologia valjastetaan tässä ihmisten parhaaksi, Tapio Saarinen lisää.
- Hyvinvointia voidaan lähestyä myös näkökulmasta, joka puhuttelee enemmän tieteeseen ja teknologiaan suuntautuneita ihmisiä.
Tarkoitus ei ole ryhtyä pakonomaisesti suorittamaan harjoituksia mittaustulosten parantamiseksi. Ennemmin pyritään tulemaan tietoiseksi piiloon jääneistä mahdollisuuksista ja kaikesta hyvästä, mikä tulee käden ulottuville muutoksen myötä.
Kaikki ei muutu hetkessä, mutta suuntaa voi kääntää jatkuvasta ongelmapuheesta kohti uusien vaihtoehtojen pohtimista.
Mindful Engineering pyrkii fasilitoimaan asiakkailleen mindfulnessin periaatteiden mukaisesti pysähtymistä ja tietoista havaitsemista, josta käsin voidaan toimia tarkoituksenmukaisesti. Mittausten tarjoama tieto auttaa ihmistä ohjaamaan huomionsa siihen, mitä hän kokee. Ehkä hän huomaa olleensa lujilla, ja näin hän voi löytää myötätunnon itseään kohtaan.
Valmennus on saavuttanut päämääränsä silloin, kun ihminen tietää, mikä merkitys hänelle itselleen on sillä, mitä hän tekee. Hanna ottaa esiin puutarha-vertauksen:
- Jokaisella meillä on ympärillämme puutarha, jota voimme hoitaa ja huoltaa. Se on se, minkä kautta näemme maailman ja minkä läpi toiset näkevät meidät. Ajatuksillamme ja teoillamme on vaikutus siihen, miltä puutarhamme näyttää: millaista vuorovaikutuksemme toisten kanssa on, ja millaisia tulkintoja teemme elämämme tapahtumista. Kokemuksemme saavat merkityksen vasta tulkintojen kautta. Kun suuntaamme havaintomme ja tulkintamme siihen, mikä toimii hyvin, puutarhamme voi kukoistaa.
Itsensä tuntemisen matka ei ole helppo eikä pikainen. Palkitseva se kuitenkin on. Kaikki ei muutu hetkessä, mutta suuntaa voi kääntää jatkuvasta ongelmapuheesta kohti uusien vaihtoehtojen pohtimista: "tässä on nyt aika paljon haasteita, mutta mitäs me voisimme tehdä?" Voimavarat nousevat näkyviin, kun huomio kiinnittyy siihen, että vaikeuksista huolimatta elämässä on aina menty eteenpäin.
Toivoa ja armollisuutta loppuelämään
BrainMind Audit® -valmennuksen taustalla on Andrew ja Alexander Fingelkurtsin 30 vuotta kestänyt tutkimustyö neurotieteen parissa. Tiiviissä yhteistyössä veljesten kanssa Tapio ja Hanna kehittävät jatkuvasti omaa ymmärrystään aivoterveyteen vaikuttavista tekijöistä.
- Fingelkurtsit ovat maailman huippuja omassa tutkimuskohteessaan. On hienoa oppia koko ajan itsekin lisää aivojen ihmeellisyyksistä, he toteavat.
- Aiempikin tutkimuskohteeni materiaalitieteessä oli kompleksinen – mutta mikään ei ole niin monimutkainen kuin ihmisen aivot, Tapio nauraa.
Tapio ja Hanna kokevat ympyrän sulkeutuneen tämän vuoden aikana, kun he heittäytyivät yrityksensä palvelujen kehittämiseen ja löysivät tavan luoda uutta yhdessä Fingelkurtsien kanssa. He näkevät selkeän tarpeen sekä tiedolle että tuelle. Näiden yhdistelmä on enemmän kuin kumpikaan palanen yksinään.
Vuosikymmenten tutkimustyö taustalla, ymmärrys ja kyky tulkita kvantitatiivista aivosähkökäyrää sekä vuosien ajan opiskeltu ja testattu ratkaisukeskeinen valmennus ja mindfulness ovat sellainen paketti, jota ei ole saatavilla Suomessa muuta kautta.
- Tutkimustiedon valossa voimme tietää, millaiset harjoitukset ja menetelmät auttaisivat ketäkin. Viime kädessä se on kuitenkin ihminen itse, joka päättää, mikä häntä kiinnostaa ja mikä tuntuu oikealta. Autamme ihmistä vain rajaamaan vaihtoehtoja: on eri asia tehdä valintoja Suomen suurimman Prisman maitohyllyllä kuin pienen Alepan maitohyllyllä. Toinen ihminen ei voi toisen puolesta sanoa, mikä hänelle sopii, mutta vaihtoehtojen karsimiseen voi osallistua, sanoo Hanna.
"On palkitsevaa huomata, että ajattelu toimii kirkkaasti, tekeminen on keskittynyttä ja sydän on lämmin. Tällaisesta tilasta käsin tuntuu eteenpäin virtaavalta olla vuorovaikutuksessa ja tehdä työtä."
- Hanna Kortejärvi
Hanna ja Tapio toteavat ihmisten tunnistavan itsensä mittauksista hyvin, vaikka yllätyksiäkin voi tulla vastaan. Kun saa lisää ymmärrystä siitä, mitä omassa kehossa ja mielessä on meneillään, se luo toivoa paremmasta. Toivo on polttoainetta, joka pitää yllä halua kohdata oma tilanteensa ja vaikuttaa siihen suotuisasti. Aina on tehtävissä jotain, mikä parhaassa tapauksessa vaikuttaa merkittävästi koko loppuelämään.
Valmennuksessa ihmistä tuetaan itse ohjelmoimaan uudet liikunta- ja meditaatioharjoitteet osaksi päiväänsä ja viikkoansa – sillä ne eivät auta, jos niitä ei tee.
- Moni sanoo vihaavansa rutiineja – mutta aika moni silti pesee hampaat aamuin illoin, Tapio tuumii. Rutiinit helpottavat elämää, kun kaikkia asioita ei tarvitse päättää aina uudelleen. Ihmisen on hyvä ottaa rutiineistaan vastuuta: mitkä ovat haitallisia ja mitkä säilyttämisen arvoisia.
Sanotaan, että kriisi on mahdollisuus, mutta joskus myös se, että uusia mahdollisuuksia aukeaa, aiheuttaa kriisin. Kun ihminen alkaa voida paremmin, olo voi tuntua aluksi vieraalta, koska normaali olotila on ollut optimin ulkopuolella. Kriisi johtuu siitä, että nykyhetken jatkuvuus on uhattuna. Silloin on tärkeää tiedostaa, että ei ole mitään hätää, vaan ollaan menossa hyvään suuntaan.
Omien toimintarutiinien tiedostaminen ja muokkaaminen on jatkuvaa hygieniatyötä – kuin siivoamista. Mittauksen näyttämää todellisuutta ei välttämättä ole helppo katsoa, mutta kun sen tekee, siitä saa hyötyä loppuelämäksi.
- On palkitsevaa huomata, että ajattelu toimii kirkkaasti, tekeminen on keskittynyttä ja sydän on lämmin. Tällaisesta tilasta käsin tuntuu eteenpäin virtaavalta olla vuorovaikutuksessa ja tehdä työtä, sanoo Hanna.
- Se on se, mitä kohti voimme pyrkiä samalla hyväksyen, että valmiiksi ei tulla. Valinnanpaikka on tässä ja nyt, ja se on armollista, että useimmiten on mahdollisuus valita uudestaan ja viisaammin. Jokaisessa hetkessä jokin on valmista ja jokin vielä raakaa ja keskeneräistä.
Lue myös: