Psykologi ja kokonaisvaltainen ihmisyys
Maaliskuisena perjantaina istun yhteiseen lounaspöytään psykologin ja traditionaalisen joogan opettajan Katja Koiviston kanssa. Katja toimii Turussa psykologina, ja on aloittamassa yhteisöllistä yritystoimintaa, jonka pyrkimyksenä on luoda terveydenhoidosta sellaista, että sen lähtökohtana on ihmisen eheys. Katja tulee tarjoamaan yksilöasiakkaille lyhytterapian ja psykologikäyntien yhdistelmiä, traditionaalisen joogan paketteja sekä avoimen vuorovaikutuksen ja traditionaalisen joogan yhdistelmiä. Yrityksille tullaan tarjoamaan yrityskumppanuutta sekä työterveyspsykologin työhön ja coachingiin pohjautuvia palveluita yritysten tarpeiden mukaan.
Katjan tie yrittäjäksi sai alkunsa äänimaljaohjaajakurssilta. Hänen lapsensa oli tuolloin pieni, ja sivutuloja saadakseen hän alkoi pitää äänimaljarentoutuksia joogastudiolla. Toiminimen hän pani pystyyn vuonna 2019.
Työ ihmismielen ja hyvinvoinnin parissa on Katjalle osa hänen polkuaan elämässä, hänen dharmaansa. Hän kokee tehtäväkseen auttaa ihmisiä, jotka kokevat merkityksettömyyttä. Moni kokee hätää siitä, ettei löydä elämäänsä merkityksen tuntua, eikä yhteiskunta osaa tässä juurikaan auttaa. Katja uskoo, että viisausperinteistä löytyy tähän ongelmaan vastaus paremmin kuin perinteisistä länsimaisista hoitokeinoista. Palveluidensa kautta Katja haluaa johdattaa ihmisiä löytämään elämäänsä makua ja värejä, kokemaan, että elämä maistuu elämältä myös vaikeina hetkinä, toimimaan rakentavammin ihmissuhteissa ja tuntemaan koko olemuksensa terveenä kokonaisuutena.
- Että koet olevasi juuri se, joka sinun kuuluukin olla, hän tiivistää.
Oma kokemus hyvinvoinnin lisääntymisestä ja hyvän jakaminen toisille ovat niitä asioita, jotka motivoivat Katjaa työssään. Hän on kiitollinen saadessaan työskennellä juuri sen asian parissa, mihin haluaa elämänsä käyttää: ymmärryksen lisäämisen ja kokonaisen maailmankuvan omaksumisen. Se on loputon tehtävä, eikä siihen yksi elämä riitä, mutta ainakin se aukeaa vähän enemmän Katjalle työn kautta. Hän näkee ympärillään tarpeen muunlaiselle maailmankuvalle ja ymmärrykselle, kuin mitä meille valmiina tarjotaan. Niin sanottu materialistinen tai fysikalistinen maailmankuva, johon olemme tottuneet, kääntyy perinteisessä joogafilosofiassa ylösalaisin. Tietoisuus ei ole osa aineellista todellisuutta, vaan kaikki, myös aistein havaittava maailma, sisältyy tietoisuuteen. Niin myös ihminen nähdään kokonaisena, ei toisistaan erillisinä kehona ja mielenä, vaan tietoisuuden ilmentymänä koko olemuksessaan.
Kun kysyn Katjalta, mikä hänet saa voimaan hyvin, vastaus on perin ytimekäs:
- Jooga. Ei siinä muuta tarvita. Yhdeksänkymmentä prosenttia hyvinvoinnistani tulee siitä.
Ja kyse on nimenomaan traditionaalisesta joogasta, jonka pariin Katja löysi tiensä alun perin maailmankuvallisia kysymyksiä, joogaa ja muita viisausperinteitä käsittelevän Maailmanpuu-podcastin kautta. Hän hakeutui Shakta Joogakoulun tunneille ja jatkoi opettajankoulutukseen.
- Ei se ole minulle fyysinen harjoitus, se on niin paljon muutakin, hengellinen harjoitus, joka muuttaa kaiken siinä, miten olen maailmassa. Se muuttaa olemukseni sisältäpäin ilman, että tarvitsee tietoisesti muuttaa mitään, Katja kertoo.
- Okei, myös rautalisällä on ollut iso vaikutus hyvinvointiini, hän huomauttaa nauraen.
Katjan henkisen kasvun tie lähti psykologian opinnoista. Työharjoittelun aikana paikassa, jonka ilmapiiri oli niin huono, että hän toivoi voivansa keskeyttää harjoittelun, hän sattui lukemaan Anthony de Mellon kirjan Havahtuminen. Kirja antoi hänelle oivalluksen siitä, että tunteet ovat meissä ja voimme vaikuttaa asioihin säätelemällä tunteitamme. Tämän oivalluksen voimasta hänen kuormittumisensa työpaikalla väheni, ja hän jaksoi jatkaa harjoittelun loppuun asti.
Joogan parissa Katja ehti kokeilla erilaisia lajeja, kuten astangaa, ennen traditionaalisen perinteen löytämistä. Alkuun jooga olikin hänelle enemmän fyysinen harjoitus ja henkinen puoli tuli mukaan vipassana-meditaation kautta. Matkaan on mahtunut myös uskomusten purkua ja valaistumisen tavoittelua minän olemassaolon kyseenalaistamisen kautta. Lopulta tärkeimmiksi työkaluiksi oman kasvun edistämisessä ovat osoittautuneet äitiys sekä traditionaalisen joogan tarjoama selitys maailmasta, joka on Katjalle se paras ja uskottavin, ainakin toistaiseksi.
Tietoisuus & Taide -sivuston aihepiireistä ensimmäistä syväluotaavasti käsiteltyämme kysyn Katjalta myös, millainen rooli kulttuurilla ja taiteella on hänen elämässään. Katjalle musiikki on ollut tärkeää lapsuudesta saakka. Soittaminen ja laulaminen sekä kirjoittaminen, tanssiminen ja improvisaatioteatteri ovat hänen itseilmaisun tapojaan.
- Musiikki, siinä kuin muukin taide, vie parhaimmillaan alkulähteelle. Teatterissa nautin kokeilevammasta, syvällisiin aiheisiin pureutuvasta tyylistä.
- Taide ohittaa mielen analyyttiset kerrokset. Sillä on kyky muuttaa ihmistä sisältäpäin ilman, että ihminen aktiivisesti hakee muutosta. Taiteen kautta asioita voidaan käsitellä ilman, että niitä niin sanotusti hierotaan vasten kasvoja. Ihminen pystyy näin ottamaan paremmin vastaan sellaistakin, mikä on itselle vierasta.
Entä miten luovuus kukkii Katja Koiviston elämässä?
- Äitiydessä, psykologin työssä, kanssakäymisessä ihmisten kanssa. Oikeastaan koko elämässä, sillä kaikessa on se minun tapani tehdä - se, mitä minä tuon tähän maailmaan. Luovuus on minulle leikkiä, ei vain lapsen kanssa, vaan aikuisten kesken mahdollistuvaa kevyttä, vapaata ilmaisua.
Lisätietoa kirjoituksen aiheista:
- Myötävirta - terveys- ja hyvinvointialan yhteisö
- Shakta Joogakoulu
- Maailmanpuu-podcast
- Anthony De Mello: Havahtuminen (Awareness), Like 2002 (tai muu painos). Hyvin saatavilla kirjastoista ja kirjakaupoista.