Joogaterapia tarjoaa sitä mitä ihminen eniten tarvitsee

Kirsi Saivosalmi on levon joogan ja kokonaisvaltaisen joogaterapian sanansaattaja 

Oletko kuullut restoratiivisesta joogasta? Entä joogaterapiasta?

Näitä kahta joogamaailman osa-aluetta, joita ei Suomessa vielä niin hyvin tunneta, tarjoaa turkulainen joogaopettaja Kirsi Saivosalmi.

Tapaan Kirsin Turun keskustassa sijaitsevan Saivoyogan tiloissa, jotka ovat olleet Kirsin ja hänen puolisonsa Jonnen käytössä vuoden verran. Täällä, harmonisen harmaansävyisessä salissa Kirsi on ohjannut restoratiivisen joogan tunteja ja Jonne miesten kehon tarpeisiin kehittämäänsä UrhoYogaa. Tiloista ollaan kuitenkin luopumassa vuodenvaihteessa, ja jooga jatkuu muissa ympäristöissä.

Kirsi on juuri valmistunut joogaterapeutiksi hollantilaisen Yoga Therapy Instituten 850 tunnin koulutuksesta ja saa kansainvälisen joogaterapeuttiyhdistyksen, IAYT:n sertifikaatin. Restoratiivista joogaa hän on ohjannut vuosia ja kouluttaa myös uusia ohjaajia tämän levon joogaksi sanotun rentoutumismenetelmän pariin. Vuonna 2021 Kirsiltä ilmestyi kirja Levon vallankumous, joka on omistettu restoratiiviselle joogalle.

Siinä missä restoratiivinen jooga kutsuu harjoittelemaan tietoisesti lepäämistä ja palautumista, joogaterapia on kokonaisvaltainen hoitomuoto, joka suunnitellaan yksilöllisesti jokaisen asiakkaan tarpeisiin. Joskus se tarkoittaa hidasta rentoutumista, joskus aktiivisempaa liikettä. Joogaterapiassa kaikki tehdään turvallisuus edellä.

Joogaterapeutti katsoo kokonaisuutta

Joogaan kuuluu paljon muutakin kuin liikkeet ja asanat. Siihen sisältyy myös rentoutustekniikoita ja hengitysharjoituksia sekä läsnäoloharjoituksia tai meditaatiota. Joogaterapeutti on koulutettu käyttämään näitä joogan eri keinoja yksilöllisesti soveltaen niitä juuri asiakkaansa tarpeisiin, toiveisiin ja tilanteeseen. Kirsi Saivosalmi kertoo joogaterapian olevan täydentävää terapiaa, jossa ihminen kohdataan kokonaisuutena.
- Kaikki meissä vaikuttaa kaikkeen. Joogaterapia on hoitomuotona biofysiopsykososioemotionaalisspirituaalista, Kirsi naurahtaa sanarykelmälle.

Kun asiakas aloittaa joogaterapian, hän saa ensin istua rauhassa alas teekupposen äärelle ja kertoa terapeutille tarinaansa. Ensimmäisellä tapaamisella joogaterapeutti kartoittaa ihmisen elämäntilanteen ja mahdolliset terveyshaasteet. Toisella kerralla siirrytään jo joogamatolle ja katsotaan, millainen on ihmisen fyysisen voinnin ja hengityksen laita. Millaiset liikkeet tuntuvat hyvältä ja mahdolliselta tehdä? Miten hengitys kulkee? Näiden kartoitusten pohjalta joogaterapeutti suunnittelee yksilöllisen hoidon sisällöt.

- Usein joogatunnille mennään vaikka selkäkivun kanssa, kun on kuultu, että se voi auttaa, ja usein auttaakin, mutta joskus se voikin pahentaa, tai ei muuten tunnu soveltuvalta. Joogaterapeutti osaa koulutuksensa pohjalta katsoa, että tälle ihmiselle käy tämä liike, mutta tuo taas ei ole turvallinen, Kirsi kuvailee.

Suunnittelussa otetaan huomioon myös ihmisen mahdollinen traumatausta. Niin varhaiset lapsuusajan traumat kuin myös myöhemmät fyysiset, psyykkiset tai emotionaaliset traumat vaikuttavat osaltaan siihen, millainen joogaharjoitus palvelee ihmistä parhaiten.

Terapian tueksi joogaterapeutti antaa asiakkaalleen myös kotiohjelman, joka yhdessä suunnitellaan sellaiseksi, että se sopii ihmisen elämäntilanteeseen. Perhetilanne, työ, asumisolot sekä se, mikä ihmiselle tuottaa iloa ja mikä taas stressaa, huomioidaan kotiohjelman laadinnassa.

Joogaterapeutti ei tee diagnooseja, mutta siinä samalla kun ihmistä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, saattaa löytyä jokin punainen lanka, joka antaa ymmärrystä niin terapeutille kuin ihmiselle itselleen. Useinhan jo se helpottaa oloamme mielen ja tunteiden tasolla, kun ymmärrämme, mistä haasteet juontavat juurensa. Varsinaisen fyysisen vaivan hoitamiseksi asiakkaat toki käyvät joogaterapian rinnalla lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolla. Näiden pariin joogaterapeutti asiakkaansa myös ohjaa, jos huomaa siihen tarvetta.

Monelle joogaterapia tarjoaa tilan hidastamiselle ja kehotietoisuuden vahvistamiselle. 

Mitä joogaterapiassa tehdään?

Olin Kirsin kanssa haastattelua sopiessani tiedustellut, voisiko joogaterapiasta saada jonkinlaista kokeilukertaa, jotta voisin tässä kuvailla kokemustani siitä. Kun Kirsi on kertonut minulle tarkemmin, miten joogaterapiassa edetään, ymmärrän hyvin, miksi "pieni kokeilu" ei ole mahdollinen.

- Joogaterapia on oikeastaan ihan eri asia kuin jooga, Kirsi toteaa. Ensin on tehtävä kartoitus, jossa nähdään, miten ihminen liikkuu, miten hengittää, millainen on tasapaino. Vasta kolmannella käynnillä selviää, millaista itse terapia on.

Monelle joogaterapia tarjoaa tilan hidastamiselle ja kehotietoisuuden vahvistamiselle. Usein on tärkeämpää opettaa asiakkaalle, miten tehdä vähemmän, eli miten olla tekemättä aina niin paljon ja intensiivisesti. Joogaterapiassa asanaa ei tehdä asanan vuoksi, vaan sillä on oltava merkitys.

Restoratiivinen jooga on keskeinen osa joogaterapiaa. Kirsi löysi itse tämän joogamuodon vuonna 2011. Sen tunnettuus tuntuu jääneen toisen hitaan, sisäänpäinkääntyneen joogamuodon, yin-joogan varjoon. Yksi syy tähän lienee se, että yiniin ei tarvita niin paljon varusteita kuin restoratiiviseen. Restoratiivinen jooga pohjautuu B.K.S. Iyengarin opetusmenetelmiin, ja siinä keho tuetaan rentouttavaan asentoon erilaisten välineiden, kuten joogatiilien, putkityynyjen ja huopien, avulla.

Joogaterapia ei ole kuitenkaan pelkästään restoratiivista. Se on aina sitä mitä ihmisen tilanne vaatii. Hatha-joogan perinteisiä seisoma-asentoja käytetään usein tavallista tuetummin. Pitkäkestoisia venytyksiä ei pidetä joogaterapiassa turvallisina. Ennemmin sovelletaan rauhallisesti soljuvia ja liukuvia harjoitteita. Loppurentoutuksissa ollaan pidempiä aikoja paikoillaan, mikäli se on asiakkaan tilanteelle soveltuvaa.

Milloinkaan ei työskennellä kivun kanssa, vaan aktiivisemmatkin liikkeet ovat terapiassa pehmeitä ja tunnustelevia. Joogaterapia sopii kaikenkuntoisille, myös heille, jotka eivät ole koskaan jooganneet. Joogaterapeutti tekee usein harjoituksia myös yhdessä asiakkaan kanssa rinnakkain ja tasa-arvoisesti, toki samalla tarkkaillen asiakkaan vointia.

Kirsin mielestä joogaterapiassa on ihanaa se, että siinä on aikaa. Käynnit kestävät yleensä 90 minuuttia, mikä antaa mahdollisuuden antaa asiakkaalle kiireettömästi täysi huomio. Joogaharjoitusten jälkeen istutaan vielä teelle, jolloin voidaan rauhassa purkaa ajatuksia, eikä heti tarvitse sännätä takaisin arkeen. Moni kokee väsymystä harjoitusten jälkeen, mutta toiset taas saavat energiaa ja olo on toiveikas.

Kenelle joogaterapia on tarkoitettu?

Kirsin asiakaskunta koostuu laajasti erilaisista ihmisistä; usein heillä on haasteita fyysisen terveyden kanssa. Joogaterapeutin työssä erityisen tärkeää liikkeiden fyysisestä turvallisuudesta huolehtimisen ohella on traumasensitiivisyys. Työssä kohdataan keskimääräistä haavoittuvaisempia ihmisiä, ja siksi IAYT:n koulutuksen käyneille voidaan myöntää sertifikaatti, joka velvoittaa oman osaamisen ylläpitämiseen ja tiettyihin eettisiin sääntöihin.

Joogaterapiaan hakeutuessaan ihmisellä on hyvä olla jokin toive tai ajatus siitä, mihin asiaan hän kaipaa terapeutin apua. Tällöin ihmisen on helpompi sitoutua pitkäjänteiseen työskentelyyn ja terapeutin suunnitella harjoituksia. Joku saattaa tulla Kirsin asiakkaaksi esimerkiksi kroonistuneen alaselkäkivun takia, joka vie yöunet, estää työnteon ja madaltaa mielialaa. Kaikki tämä yhdessä vaikuttaa siihen, miten ihminen voi.

Joskus joku tulee terapiaan ahdistuksen takia, mutta hänellä on lisäksi korkea verenpaine tai selkärangassa jokin vaiva. Nämä kaikki pitää ottaa hoidossa huomioon.
- Ihminen ei ole vain se yksi asia, jonka takia hän tulee terapiaan, vaan hänessä vaikuttaa niin moni asia yhtäaikaa. Siksi alkukartoituksen aikana on tärkeää, että tietyt asiat nousevat esiin, jotta harjoitukset voidaan suunnitella turvallisiksi, Kirsi toteaa.

- Joogaterapeutin on myös varauduttava siihen, että etukäteen suunniteltu ohjelma pitää hylätä lennossa, jos asiakas ovesta sisään tullessaan mainitsee, että nyrjäytti metsälenkillä nilkkansa. Silloin tehdäänkin ihan toisenlaista harjoitusta kuin alun perin piti.

Vielä käsittelemättä olevien varhaisten traumojen suhteen on tärkeää, että joogaterapeutti tietää niistä. Hän ei ole se, jonka kanssa niitä avataan ja käsitellään, mutta hänen tulee ottaa ne huomioon, sillä tietyt meditaatiot ja hengitysharjoitukset voivat triggeröidä niitä. Näissä tapauksissa ei myöskään lähdetä tekemään pitkiä syvärentoutuksia, jotka saattavat irrottaa kokemuksen liikaa tästä paikasta ja hetkestä ja omasta kehosta.

Joogaterapia on varteenotettava vaihtoehto psykoterapialle, johon on tätä nykyä vaikea päästä. 

Joogaterapiasta on hyötyä monenlaisissa tapauksissa. Se soveltuu avuksi syöpähoidossa oleville, sydän- ja verisuonitauteihin, ruoansulatusvaivoihin sekä autoimmuunisairauksiin. Viimeisimmän kohdalla siitä saa tukea sairauden kanssa elämiseen ja sen hyväksymiseen osaksi omaa tarinaa. Myös uupumukseen, burnoutiin ja ahdistukseen joogaterapia antaa helpotusta palauttamalla voimavaroja sisimmästä ja antamalla työkaluja, joita voi käyttää itsenäisesti. Monille asiakkailleen Kirsi on äänittänyt yksinkertaisen vapauttavan rentoutusharjoitteen kotona tehtäväksi.

Niitä tilanteita, joihin joogaterapia ei ole sopiva valinta, ovat vaikea masennus, joka ei ole hoitotasapainossa, psykoosit, PTSD, jota ei ole käsitelty traumaterapiassa sekä heti jonkin leikkauksen jälkeen.

Kirsi toivoo, että tieto joogaterapian olemassaolosta leviäisi laajalle siitäkin syystä, että se tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon psykoterapialle, johon on tätä nykyä vaikea päästä.
- Moni ihminen jonottaa kauan pääsyä pitkään psykoterapiaan, vaikka saattaa hyvin olla, että heidän tilanteessaan tarvittava apu löytyisi jostain muusta, lyhytkestoisemmasta terapiamuodosta, Kirsi pohtii.

- Jos muista vaihtoehdoista vain tiedettäisiin ja oltaisiin avoimia niitä harkitsemaan, tämä vähentäisi psykoterapian jonoja. Siten ne, jotka oikeasti tarvitsevat juuri sitä, pääsisivät sinne nopeammin. Uskon, että tähän suuntaan ollaan pikkuhiljaa menossakin.

Lisätietoa:

• Saivoyoga
• Kirsi Saivosalmi: Levon vallankumous : 30 harjoitusta voimien keräämiseen (Tammi, 2021)
• The Yoga Therapy Institute
• IAYT